Laitetaan silmät kiinni, hengitetään rauhallisesti. Käydään aistit yksi kerrallaan läpi. Mitä korvat kuulevat? Mitä nenä haistaa?..

“Kesäisin ja talvisin ovat Ounasvaara ja Pöyliövaara yhtä tasaisen kauniin vihreät kumpikin, mutta keväällä, kun yhtämittainen valo herättää lehtipuut, huomaat heti, miten erilainen on niitten kasvillisuus. Ounasvaara on keväällä yhtä tasainen vihreä kuin ennenkin, sillä se on aivan havupuitten peitossa, mutta Pöyliövaarassa näkyy vaaleita iloisia pilkkuja, herääviä lehtipuita. Katseella tarkkaillaan näkymää, mitä värejä siellä nähdään. Pohditaan yhessä, miten vuodenajat muuttavat tätä maisemaa...

Mitkä ovat havupuita ja mitkä lehtipuita. Miten esimerkiksi havupuut ja lehtipuut eroavat toisistaan. Millaisia ominaisuuksia eri puulajeilla on. Tutustutaan valittuun koivuun kaikilla aisteilla...

“– Sinusta ei ole mihinkään, sanoi pieni mänty, joka oli vielä niin matala, että tuskin näkyi kivien raosta, – sinulla ei kukaan tee mitään. Katsoppa minun havujani, jos vihollinen uskaltaa lähestyä, pistän siltä heti silmät puhki. Pieni mänty oli vielä niin itsetietoinen, sillä mikään vaara ei ollut koskaan sitä uhannut. – Minusta on aivan sopimatonta, että koivu kasvaa keskellämme, sanoi vanha kuusi, oikea vanhapiika, laiha, hontelo ja pistelevä...

Pohditaan yhdessä mitä tarkoittaa kaipaus/ikävä. Kerrotaan esimerkkejä omasta elämästä siitä, milloin ja minkälaisissa tilanteissa on kokenut ikävää. Miten ikävä vaikuttaa minuun. Miten ikävän oireita voi mahdollisesti lieventää...

“Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat. Pikku tonttusulhanen oli hiljaa hiipinyt kotoaan ja kuljeskeli nyt itkien metsässä...